Metsähovissa seurataan galakseja ja ennustetaan avaruussäätä

16.12.2014
Marjukka Puolakka

Metsähovi on kansainvälisesti tunnettu aktiivisten galaksien tutkimuksesta. Aseman valttina on halkaisijaltaan 14-metrinen radioteleskooppi.

Tammi_Joni_director_Metsähovi_25percent.jpg

Metsähovin radiotutkimusasemalla seurataan jatkuvasti avaruutta ja galaksien toimintaa. Aseman valttina on halkaisijaltaan 14-metrinen radioteleskooppi, jonka mittauksille on maailmalla kysyntää. FT Joni Tammi nimitettiin Metsähovin radiotutkimusaseman johtajaksi 1. heinäkuuta 2014.

Metsähovi on kansainvälisesti erityisen tunnettu aktiivisten galaksien eli kvasaarien tutkimuksesta. Kvasaareissa osa galaksin keskustan mustaan aukkoon putoavasta aineesta sinkoutuu ulos vastakkaisina suihkuina. Nämä suihkut ovat koko maailmankaikkeuden voimakkaimpia säteilijöitä.

Suihkuista saadaan kokonaiskuva yhdistämällä eri taajuuksilla tehtyjä mittauksia. Metsähovissa mitataan kohteita 2–150 gigahertsin taajuuksilla, ja Metsähovin suuren radioteleskoopin havainnot 37 gigahertsin taajuudella ovat ainutlaatuisia maailmassa.

– Suihkut liikkuvat lähes valon nopeudella, joten niiden kautta voidaan tutkia ääriolojen fysiikkaa ja suhteellisuusteoriaa. Suihkujen avulla ymmärrämme mustia aukkoja ja ylipäätään maailmankaikkeutta paremmin, toteaa Joni Tammi.

Kun useampi radioteleskooppi kytketään yhteen, saadaan yksi valtava korkean resoluution teleskooppi. Kyseessä on pitkäkantainterferometria-tekniikka (VLBI). Metsähovi on yksi harvoista tutkimuslaitoksista, joissa tätä VLBI-teknologiaa kehitetään

– Kytkemällä eri mantereiden teleskoopit yhteen saadaan myös tietoa maapallon rakenteesta ja mannerlaattojen liikkumisesta. Kytkeminen edellyttää tarkkaa paikkatiedon ja etäisyyksien hallintaa. VLBI-mittauksilla pystymme määrittämään ESAn Venus- ja Mars- luotainten sijainnit ja nopeudet tarkemmin kuin avaruusalukset itse.

Radioteleskoopit seuraavat jatkuvasti Auringon syklejä ja laativat Auringon aktiivisuuskarttoja, joiden avulla ennustetaan avaruussäätä.

– Auringossa tapahtuvan ison purkauksen jälkeen siitä lentäneet hiukkaset voivat osua maapalloon parin päivän kuluttua ja vaurioittaa sähköverkkoja ja häiritä satelliitteja. Ennakoinnin avulla suuret satelliitit voidaan kytkeä pois.

Hyvä opettajuus tukee työelämän taitoja

Joni Tammi tutki aktiivisia galakseja jo Turun yliopistoon tehdyssä väitöskirjassaan. Väitöstyön jälkeen hän vietti kolme vuotta irlantilaisessa University College Dublinissa. Metsähovin johtajana aikaa omalle tutkimukselle jää enää niukasti.

– Työssäni haluan edistää muiden tutkimusta ja alan koulutusmahdollisuuksia. Olennaista on myös opiskelijoiden motivoiminen tähtitieteen pariin.

Viime aikoina ei Tammella ole ollut vapaa-ajan ongelmia, sillä hän on suorittanut työn ohessa opettajan pätevyyden antavan Aalto-yliopistion pedagogisen koulutuksen.

– Koulutus avarsi näkemystäni hyvästä opettajuudesta ja opetuksen kehittämisestä tukemaan työelämän taitoja. Pakollisten teknisten aineiden lisäksi on tärkeää saada oppilaat kiinnostumaan oman osaamisen ylläpitämisestä, joka jatkuu läpi elämän.

Metsähovin radiotutkimusasema on Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun erillislaitos ja yksi yliopiston merkittävistä tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuureista. Metsähovi sijaitsee Kirkkonummella Kylmälän kylässä 35 kilometriä Espoon Otaniemen kampusalueelta.

Kuva: Aalto-yliopisto/Mikko Raskinen

Lisätiedot

Metsähovin radiotutkimusasema